Edellisen, hyvin tasaisen parisuhteeni päätyttyä ja uuden, ei-niin-tasaisen suhteen alettua alkoi alkoholinkäyttöni lisääntyä massiivisesti. Aiemmin join vain satunnaisesti, mutta uusi kumppanini tissutteli päivittäin. Ihmettelin asiaa, mutta jostain syystä olin myös utelias kokeilemaan, millaista se olisi. Muistan hyvin, kuinka pöhnäinen ja vetämätön olo siitä tuli, kun joi säännöllisesti, lähes päivittäin. Silti jatkoin. Mieleni oli jo valmiiksi hyvin herkässä tilassa ja ajatukset sekaisin edellisen suhteen päättymisestä, eikä alkoholi ainakaan parantanut tilannetta.
Elämäntilanteeni oli kaikin puolin hyvin sekava noihin aikoihin. Tein töitä vain osa-aikaisesti ja olin jonkin aikaa myös työttömänä. Muutimme silloisen kumppanini kanssa todella pian yhteen, mutta halusin päättää suhteen lähes yhtä nopeasti kuin se oli alkanut. Ennen tätä olin ehtinyt jo tulla raskaaksikin ja myös päättää raskauden. Suhteemme oli noin puolisen vuotta jonkinlaisessa on-off -tilassa, kunnes päätimme lopulta taas jatkaa yhteiseloa.
Alkoholia kului paljon ja päivittäin. Sitä lähdettiin joitain kertoja hakemaan myös lisää autolla kesken juomisen. Töihin menin kerran pitkäksi venynyttä iltaa seuraavana aamuna ja olin varmasti vielä humalassa. Lähdin pois kesken työvuoron vedoten vatsatautiin. Onneksi mitään ei koskaan sattunut, mutta häpeän kovasti tuon ajan vastuuttomuuttani ja itsekkäitä valintojani. Minulta puuttuivat arjen raamit, koska en opiskellut tai käynyt töissä säännöllisesti.
Lopulta sain kaksi osa-aikaista työpaikkaa arkeni muuttui hieman vähemmän sekavaksi. Alkoholi pysyi kuitenkin kiinteästi kuvioissa mukana, kunnes aloin odottaa esikoistani.